Kelloköynnöksen esikasvatus — sadunomainen kiipeilijä puutarhaasi
Kelloköynnös (Cobaea scandens) on puutarhan näyttävimpiä yksivuotisia köynnöksiä, joka palkitsee kasvattajansa uskomattomalla rehevyydellä ja suurilla, kelloa muistuttavilla kukillaan. Sen versot kurottavat kesän aikana parin metrin korkeuteen peittäen säleiköt, seinustat ja parvekkeet vihreällä.
Kelloköynnös aloittelemassa kukintaansa loppukesästä. Kelloköynnöksen esikasvatus mahdollistaa lajin kasvattamisen Suomessa.
Vaikka kelloköynnös on nopeakasvuinen loppukesästä, se vaatii Suomen oloissa ehdottomasti aikaisen esikasvatuksen. Huolellisella alulla varmistat, että kasvi ehtii aloittaa kukintansa jo heinä-elokuussa ja taimet ehtivät kasvaa riittävän vahvaksi luomaan vaikkapa toivottua näkösuojaa.
Kylvö ja ajoitus
Kelloköynnöksen esikasvatus aloitetaan alkuvuodesta. Siemenet ovat hitaita heräämään, ja tarvitsevat pitkän ajan kehittyäkseen. Paras ajankohta kylvöille on helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin. Noin 10–12 viikon esikasvatus on välttämätön ennen kasvupaikalle istuttamista, jotta taimi on riittävän jämäkkä ja kehittynyt siirrettäväksi ulos kasvupaikalleen.
Kelloköynnöksen sirkkalehdetkin ovat kookkaat. Isosta siemenestä tulee loppukesään mennessä monimetrinen köynnös.
Kelloköynnöksen siemen on litteä, kova ja hieman oikukas itämään. Siemen muistuttaa mielestäni männynkaarnan palaa. Siemeniä kannattaa liottaa haaleassa vedessä muutaman tunnin ajan ennen kylvöä itämisen nopeuttamiseksi. Paina siemenet noin 1–2 senttimetrin syvyyteen taimimultaan. Siemen kannattaa asettaa multaan pystyasentoon tai kyljelleen, sillä se mätänee herkästi, jos se jää vaakatasoon liian märkään multaan.
Käytä riittävän suuria ruukkuja, jotta kasvava juuristo saa kehittyä rauhassa ja sinulla on tilaa lisätä tuet taimien kasvaessa. Itämisvaiheessa kasvi tarvitsee lämpöä: noin 22–25 °C asteen lämpötila takaa parhaan itämisen. Pidä kylvösten päällä rei’itettyä tuorekelmua kosteuden tasaamiseksi, kunnes ensimmäiset versot nousevat esiin.
Valo ja hoito
Heti kun taimien ensimmäiset lehdet pilkistävät mullasta, ne tarvitsevat runsaasti valoa. Koska kylvö tehdään jo kevättalvella, kasvivalo on usein välttämätön riittävän valon saamiseksi.
Tässä vaiheessa on suositeltavaa siirtää taimet hieman viileämpään, noin 18–20 asteeseen, jotta kasvusta tulee jämäkkää. Jos huoneilma on liian lämmin valon määrään nähden, kelloköynnös venyy herkästi honteloksi hujopiksi, joka katkeaa tai sotkeutuu helposti.
Kelloköynnöksen aito lehti muistuttaa pihlajanlehteä, tällainen lehtimuoto on nimeltään kerrannaislehti.
Kelloköynnöksen taimi vaatii tasaista kosteutta kasvaakseen. Tarkista mullan tilanne sormella päivittäin, mutta varo liiallista märkyyttä. Altakastelu on näillekin taimille hyvä vaihtoehto, sillä se vahvistaa niiden juuristoa ja kannustaa hakeutumaan syvemmälle.
Kasvutapa ja ravinteet
Kelloköynnös on syntynyt kiipeämään, ja se kasvattaa nopeasti uusia alkuja, jotka takertuvat kaikkeen mahdolliseen. Tarjoa taimelle tuki, kuten varrastikkuja ja lankaa, heti kun se alkaa kurottaa ylöspäin. Taimia kannattaa myös latvoa (napsauttaa kärki poikki toisiksi ylimmän lehtiparin yläpuolelta), kun niissä on useampi aito lehti. Tämä edistää haaroittumista ja tekee kasvista tuuheamman.
Kelloköynnös kasvattaa nopeasti tarraavat lonkeronsa kavereihin kiinni. Auta köynnöstä tarjoamalla sille oikea tuki, esim. pari puista varrastikkua, niin ettei se mene solmuun.
Kasvi kuluttaa paljon ravinteita kasvaessaan. Aloita mieto nestemäinen lannoitus, kun ensimmäiset varsinaiset aidot lehdet ovat ilmestyneet ja jatka sitä säännöllisesti koko esikasvatuksen ajan. Tämä takaa, että taimi jaksaa kurottaa korkeuksiin heti ulos päästyään. Vaihtoehtoisesti voit tehdä varastolannoituksen ruukkuun lisäämällä lannoitetta mullan sekaan pohjalle ja päälle kylvömultaa.
Karaisu ja istutus
Kelloköynnös on erittäin hallanarka ja se vaurioituu pienestäkin pakkasesta. Karaisu on taimille ehdoton: vie taimet toukokuun lopulla päivisin ulos suojaisaan ja varjoisaan paikkaan aluksi vain tunniksi kerrallaan. Lisää ulkona vietettyä aikaa tunnilla päivittäin. Lopullinen istutus ulos tehdään vasta yleensä kesäkuun puolivälissä, kun hallanvaara on täysin ohi.
Valitse kelloköynnökselle puutarhan aurinkoisin, lämpimin ja suojaisin paikka. Mitä enemmän se saa valoa ja lämpöä, sitä upeampi ja aikaisempi kukkaloistosta syntyy.
Kelloköynnös kasvattaa rehevän ja peittävän lehtimassan, jolla voi luoda näkösuojan tai vaikka koristaa seiniä.
Puutarhaelämää, vinkkejä ja inspiraatiota
Tilaa uusimmat kuulumiset suoraa sähköpostiisi
Tilaamalla uutiskirjeemme hyväksyt tietosuojaselosteemme. Voit poistua uutiskirjelistalta koska tahansa.
Valikoidut artikkelit aiheen läheltä
Lue seuraavaksi:
Puutarha on oma pieni ekosysteeminsä. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on puutarhan terveyden ja elinvoiman perusta. Puutarhassa toimiminen vaikuttaa eliöihin ja elinympäristöihin. Tässä artikkelissa on koottuna ideoita siitä, miten voit omakohtaisesti lisätä monimuotoisuutta.
Kevät on puutarhurille kiireistä ja innostavaa aikaa. Kun aurinko alkaa lämmittää maata ja routa sulaa, puutarhan kasvit heräävät talviunestaan. Kevään ensihetket tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden paitsi perushuollolle, myös täysin uusien puutarhaprojektien aloittamiselle.
Suunnitelmallisuudella ja oikein ajoitetuilla töillä varmistat, että piha kukoistaa elinvoimaisena ja tuottaa iloa koko pitkän kasvukauden ajan.
Kevään korvalla viherpeukalon koti muuttuu usein epäviralliseksi kasvihuoneeksi, kun taimien määrä lähtee vähän käsistä ja kaikki ikkunoiden edustat on hyödynnetty.
Jotta taimista kasvaisi vahvoja, tuuheita ja elinvoimaisia, tarvitaan muutakin kuin pelkkää valoa ja vettä. Oikeaoppinen lannoitus esikasvatusvaiheessa on kriittinen tekijä, joka määrittää, kuinka hyvin kasvi kotiutuu myöhemmin ulos ja kuinka runsaan sadon se lopulta tuottaa.
Katso kaikki aiheeseen liittyvät artikkelit