Leikkokukkien eri tyypit
Monipuolinen ja suunnitelmallinen leikkokukkatarha koostuu erilaisista ja -tyyppisistä kasveista ja niiden lajikkeista. Valitessasi kukkia kasvatukseen olisi hyvä harkita ulkonäön lisäksi myös käytettävyyttä ja kasvatuksen vaatimaa vaivaa.
Erilaisia avomaalla kasvatettuja leikkokukkia: ikivihkoja, daalioita, siemenestä kasvatettu lupiini ja taka-alalla punakosmoksia.
Perinteinen tapa jakaa leikkokukkakäytössä käytettävät kasvit ja lajikkeet on seuraavanlainen: pääkukat eli focal flowers, täytekukat eli filler flowers, ja leikkovihreä eli foliage.
Kokoamalla jokaisesta ryhmästä monipuoliset vaihtoehdot niin että ne sopivat omaan tyyliisi ja kasvuolosuhteisiin, saat varmemmin satoa, jota haluat ja pystyt käyttämään.
Pääkukat eli focal flowers: leikkokukka-asetelmien ja -kimppujen keskeiset tähdet
Tämän kategorian kukat vangitsevat katseen. Focal flowerin käännös englannin focal-sanasta pääkukaksi ei ole mikään luontaisin, mutta sana ‘pääkukka’ kertoo osuvasti roolista. Ne ovat yleensä kookkaita, näyttäviä ja määrittävät kimpun värimaailman.
Yksivuotiset: Tsinniat ja punakosmokset ovat kiitollisia kasvattaa; mitä enemmän niistä poimii, sitä enemmän ne kukkivat. Myös erilaiset leijonankidat, kiinanasterit ja siitepölyttömät auringonkukat ovat suosittuja valintoja.
Lajiketarjonta laajenee jatkuvasti tämänhetkisen suuren kysynnän siivittämänä, ja värivalikoimaa on laajennettu palvelemaan niin hillittyjen, pastellisten sävyjen ystäviä kuin kirkkaidenkin sävyjen kuluttajia.
Värisekoitus erilaisia leijonankitoja. Kukat tuoksuvat miedosti makealle, mieleeni tulee purkka.
Mukulat ja sipulit: Keväällä pääroolissa ovat suurikukkaiset ja pitkävartiset sipulikukat, kuten tulppaanit ja narsissit.
Muun muassa ‘La Belle Epoque’ ja muut runsaat, kerrotut, pionimaiset tulppaanit ovat suosittuja leikkoina. Yksinkertaiset tulppaanit, kuten ‘Menton’, ovat myös haluttuja, samoin kuin tuoksuvat narsissit.
Sipulikukista on tarjolla vaikka ja mitä näyttävää ja hienoa. Valitse mielellään suurimmat saatavilla olevat sipulit näyttävän kukinnan takaamiseksi. Leikkoviljelyssä sipulikukkia viljellään tiiviisti yksivuotisina.
Avomaalla tulppaanisato ajoittuu touko-kesäkuuhun. Ne ovat erinomaisia leikkokukkia kasvukauden alkuun.
Daaliat ovat juurakoista kasvatettavia, loppukesän näyttäviä ja satoisia leikkokukkia. Niiden kirjo vaihtelee pienistä pompom-daalioista valtaviin lautasen kokoisiin lajikkeisiin, kuten suosittuun ‘Café au Lait’-daaliaan.
Itse suosin pallodaalioita ja pieniä decorative-muodon daalioita niiden helpomman käsittelyn ja järkevän koon vuoksi. Daalioissa alkaa olla valinnan vaikeutta, kun kasvaneen suosion vuoksi tarjontaa on jokaisen makuun runsaasti.
Daalian juurakkoja on mahdollista jakaa, juurakkoja esikasvattaa kukinnan pidentämiseksi ja niistä voi ottaa keväällä pistokkaita. Juurakkojen talvettamiseen tarvitaan viileä, pimeä, tasalämpöinen tila. Plussan puolella pysyvä kellari ajaa asian hyvin.
Daalioista on saatavilla eri kokoja, muotoja ja lähes kaikkia sateenkaaren värejä, sinistä ja vihreää lukuunottamatta. Pitkillä varsillaan ne ovat erinomaisia leikkokukkina.
Perennat: Kevään ja alkukesän upein pääkukka on ehdottomasti pioni. Sen näyttävät kukinnot ovat erinomaisia ja ylellisiä leikkokukkina. Myös erilaiset kurjenmiekat, jaloangervot, ritarinkannukset ja punahatut toimivat loistavina katseenvangitsijoina. Piikikäs sinipallo-ohdake toimii myös kuivattuna.
Myös biennaaleista eli kaksivuotisista kasveista löytyy erilaisia focal flowereita. Sormustinkukka, salkoruusu ja maariankello ovat perinteisiä puutarhakasveja, jotka kasvattavat ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja kukkivat toisena. Ne tuovat kimppuun ihanaa korkeutta ja rentoa cottage core -tunnelmaa.
Puuvartiset: erilaisten pensaiden ja puiden kukintoja voi käyttää leikkoina. Alkukesän syreenit ja loppukesän hortensiat ovat mielestäni näyttäviä leikkokäytössä.
Filler Flowers – täytekukilla ilmavuutta ja runsautta
Täytekukat täyttävät tyhjät kohdat muodoillaan ja väreillään, tuovat kimppuun volyymia ja pehmentävät kokonaisuutta. Niiden roolia sidontatöiden ja asetelmien tukena ei kannata aliarvioida, joten täytteeksi tarkoitettuja kukkia on hyvä kasvattaa suunnitelmallisesti pääosakukkien lisäksi.
Tavanomaisesti täytekukat ovat monivartisia tai yksittäisiä pienikukkaisia varsia.
Yksivuotiset: Koristeporkkana ’Dara’, koreatörmäkukat ja reunuspäivänkakkarat ovat trenditietoisen kukkatarhurin suosikkeja niiden tuoman keveyden vuoksi. Myös huumavan tuoksuherne kärhöineen toimii runsautta ja vapautta tuovana täytteenä. Kesäharso on klassinen valinta ilmavaksi täytteeksi.
Itse käytän ikiviuhkoa täytekukkana, sillä siitä saa lisää massaa ja esimerkiksi sinisen sävyjä kimppuihin. Erilaiset kesäleimut ja koreatörmäkukat, kuten ‘Créme Brulée’, ovat myös suosittuja hempeiden värien, helppoutensa ja runsaan kasvutapansa vuoksi.
Kesäleimuja on jalostettu monenlaisia väriversioita. Tässä lajike ’Creme Brulée’, jossa värit liukuvat beigestä liilaan ja vaaleanpunaiseen.
Perennat: Tähtiputket, leikkokärsämö ja leimukukat tarjoavat täytettä kimppuihin, kun yksivuotiset vasta aloittelevat. Itse poimin myös luonnonvaraisia kurjenpolvia sekä muita niittykukkia täytteeksi.
Kaukasiantörmäkukkia löytyy muun muassa sinisen sävyisinä, ja ne tuovat siroa kauneutta ja toimivat harkittuina yksityiskohtina esimerkiksi asetelmissa käytettyinä. Myös piikkiputkista löytyy sinisen sävyjä, ja niitä voidaan kuivattaa. Harvinaisempi perhoangervo on sitten taas jotain ihan erilaista!
Kaksivuotisista kukista täytekukkien osioon itse laskisin akileijat ja illakot. Näistä löytyy niin perinnelajikkeita kuin uudempia jalosteita. Moni biennaali leviää tehokkaasti omilla siemenillään, ja vaihtaakin paikkaa puutarhassa.
Leikkokärsämöjä löytyy siemensekoituksina, joissa on mukana valkoista ja pastellisia sävyjä. Esikasvatettuna kukkivat ensimmäisenä kesänä.
Puuvartiset: Erilaiset kukkivat pensaat ja koristepuut ovat erinomaista täytettä ja rakenteentuojia. Esimerkiksi purppuratuomi, koristeomenapuu ja lumipalloheisi ovat jotain, mitä joka leikkoviljelijä ei vielä käytäkään.
Koristeomenapuu ’Aamurusko’ kukassa. Kauniit, kerrotut kukat muistuttavat myös kirsikankukkia.
Foliage – Vihreä kehys ja rakennetta
Vihreät osat eli lehdet ja heinät ovat kimpun tuki. Ne antavat tilaa muille kukille loistaa ja tekevät usein kokonaisuudesta luonnollisemman ja vähentävät jäykkyyttä.
Yksivuotiset ja yrtit: Monesti leikkovihreäksi mielletään esimerkiksi erilaiset heinät, (kuten jänönhäntä, pantaheinät ja hirssit) ja runsaat vehreät kasvit (kuten jänönputki).
Neidonkukka ja unikot tuottavat kauniita siemenkotia, joita voi käyttää täytteenä joko vihreinä (tuoreina) tai kuivattuina. Myös monet yrtit, kuten minttu, oregano, tilli ja basilika, tuovat kimppuun paitsi vihreyttä, myös elämyksellisiä tuoksuja. Minttujen kanssa pitää olla tarkka, etteivät ne valtaa koko puutarhaa.
Jänönhännällä on pieni ja pehmeä kukinto, jonka voi joko käyttää tuoreena tai kuivattuna leikkokukkana.
Puuvartiset: Eukalyptusta on mahdollista kasvattaa Suomessa esikasvatuksen avulla. Se tosin vaatii erinomaiset olot selvitäkseen talvesta elinvoimaisena. Puutarhan pensaat ovat loistava lähde leikkovihreälle. Heisiangervot (erityisesti tummalehtiset lajikkeet kuten ’Diabolo’) ja kanukat ovat vahvan värisiä ja kestäviä.
Perennat: Kuunliljojen suuret ja näyttävät lehdet ovat runsaita (mutta ehkä hieman jäykkiä) kimpun alareunan viimeistelyyn. Myös saniaiset tuovat metsäistä, herkkää tunnelmaa. Jättipoimulehti on hieno kukkaistutuksissa mutta myös kimpussa. Sen limenvihreät kukinnot sopivat monen värin raikastajaksi. Mustikanvarvut ovat perinteinen lisä myös lehdettöminä, mutta poimithan varpuja vain maanomistajan luvalla.
Ajatuksia kasvivalinnoista leikkokukiksi
Suomessa kasvattaessa on tärkeää huomioida hallanarkuus ja pohjoisen sijainnin asettamat rajoitteet. Moni leikkotarhan yksivuotinen lemppari vaatii esikasvatusta sisällä ja ne istutetaan ulos vasta, kun yöpakkaset ovat varmasti ohi.
Yksivuotisia kukkia kasvattaessa apua saa etsimällä lajikohtaisen tiedon siitä, montako päivää yleensä menee kylvöstä kukintaan. Luvun avulla voit päätellä, mitkä lajit tarvitsevat esikasvatuksen ja mille riittää suorakylvö kasvupaikalle.
Perennat ja puuvartiset kasvit tarjoavat varmuutta ja helppoutta yksivuotisten rinnalle, sillä ne kasvavat uutta massaa suhteessa pienemmällä hoidolla, ja palaavat vuosittain. Ne ovat suurempi investointi kuin siemenet, mutta näitä useimmiten taimina ostettuja kasveja on usein mahdollista päästä pian lisäämään tai jakamaan. Monivuotisilla kasveilla leikkotarhan tarjonta ja satokausi laajenee merkittävästi.
Puutarhaelämää, vinkkejä ja inspiraatiota
Tilaa uusimmat kuulumiset suoraa sähköpostiisi
Tilaamalla uutiskirjeemme hyväksyt tietosujaselosteemme. Voit poistua uutiskirjelistalta koska tahansa.
Valikoidut artikkelit aiheen läheltä
Lue seuraavaksi:
Taimien lannoittaminen
Kevään korvalla viherpeukalon koti muuttuu usein epäviralliseksi kasvihuoneeksi, kun taimien määrä lähtee vähän käsistä ja kaikki ikkunoiden edustat on hyödynnetty.
Jotta taimista kasvaisi vahvoja, tuuheita ja elinvoimaisia, tarvitaan muutakin kuin pelkkää valoa ja vettä. Oikeaoppinen lannoitus esikasvatusvaiheessa on kriittinen tekijä, joka määrittää, kuinka hyvin kasvi kotiutuu myöhemmin ulos ja kuinka runsaan sadon se lopulta tuottaa.
Helpot leikkokukat
Aloittelevalle kukkatarhurille menestyksen avain on valita kasveja, jotka palkitsevat viljelijänsä runsaalla kukinnalla ilman monimutkaisia kasvatusprosesseja. Onneksi tällaisia helppoja ja satoisia lajeja löytyy jokaisen makuun!
Kirjavinkit leikkokukkien viljelyyn
Suunnitteletko ensimmäistä kesää avomaalla kasvatettujen leikkokukkien parissa? Vai oletko jo harjaantuneempi harrastaja tai jopa niiden kaupallinen viljelijä?
Olen itse viljellyt leikkokukkia avomaalla vuodesta 2021, ja vuosien varrella on tullut kerättyä aiheesta kirjallisuutta. Olenkin tähän koonnut jokaiselle jotain luettavaa, eri osaamistasoille ja laajentaakseni mielikuvaa siitä, mitä leikkokukkien viljely avomaalla voi olla.
Kirjat ovat kaikki englanninkielisiä, ja sanakirjasta voi olla hyötyä lukiessa!