Rikkaruohot - torjunta ja asenteen merkitys
Miksi osa kasveista on rikkaruohoja? Miksi niiden kitkeminen kannattaa ja onko joitain keinoja niiden hillitsemiseksi? Voiko rikkaruoho olla toivottu?
Esimerkiksi kasvimaalla lähes kaikki muut kuin kasvatukseen valitut lajit ovat rikkaruohoja väärässä paikassa.
Mikä rikkaruoho on?
Itse luokittelisin rikkaruohoksi kasvin, joka kasvaa väärässä paikassa. Sitä vaikeampi rikkaruoho on kyseessä, mitä vaikeampi sen kasvua tai leviämistä on estää. Mistä tahansa kasvista voi tällä määritelmällä tulla joko helpomman tai vaikeamman luokan rikkaruoho. Erilaisiin rikkaruohoihin suhtautuu vaihtelevilla tavoin sen mukaan, kuinka paljon haastetta ja vaivaa sen torjunta tuottaa.
Kukkamaalle iskeytyvät erityisesti lentämällä leviävät rikat. Paljas maa ja käytävät kannattaa ehdottomasti kattaa jollakin.
On olemassa lajeja, jotka mielletään lähes aina rikkaruohoiksi. Voikukka, valvatti, kortteet, nokkonen, pihatähtimö, vuohenputki, ohdake, juolavehnä, ratamo, vieraslajit, hevonhierakka, jne; lista rikkaruohoina kiusaavista isommista ja pienemmistä riesoista on jokaisen puutarhurin ja puutarhan oma. Jollekulle toiselle rikkaruoho saattaakin olla villiyrtti, kuten nokkosen, vuohenputken ja maitohorsman tapauksessa.
Rikkaruohojen vähentäminen
Vältä avointa kasvualustaa. Ilman kautta tulevat siemenet laskeutuvat tuulen tai lintujen mukana uuteen kasvupaikkaansa, usein säilyen siellä odottelemassa otollista hetkeä useamman vuodenkin ajan. Vasta kylvetyille alueille, kuten kasvimaalle ja lavankauluksiin, kannattaa levittää harso suojaksi itämisen ajaksi. Perennapenkkeihin sekä pensasaitojen ja puiden juurelle levitetään kate, jota täydennetään sen hajotessa.
Harso suojaa lentäviltä siemeniltä mutta auttaa myös säilyttämään kosteutta kylvöissä. Kehvelin mielestä harsot ovat häntä varten.
Kitke pahimmat leviäjät ennen siementämistä tai suurempaa leviämistä. Kitke esimerkiksi voikukat ja leskenlehdet ennenkuin ne ehtivät siementämään. Monivuotiset rikat pitkillä juurillaan kannattaa kaivaa nöyrästi voikukkaraudalla tai talikolla mahdollisimman syvältä ja kokonaisena. Pienenkin palan jättäminen mahdollistaa paluun. Mitä pidemmäksi aikaa rikat jäävät paikoilleen, sitä enemmän ravinteita, tilaa ja vettä ne kuluttavat muilta paikalla kasvavilta lajeilta.
Hiekka-alueilta ja kivetyksiltä on helpoin ehkäistä rikkojen kasvua estämällä eloperäisen materiaalin kerääntymistä pinnoille. Sammal ja muut rikat saavat siitä otollisen kasvupaikan. Jo rikkaruohottuneiden pintojen kitkeminen on työlästä, kun taas haravointi pari kertaa vuodessa on ergonomisempaa ja kivempaa.
Puutarhakasvista rikkaruohoksi
Tuodessasi uutta kasvia puutarhaan kannattaa hieman lukea sen taustoista. Runsaimmat leviäjät ovat usein etukäteen jo tiedossa sellaisiksi, etkä pääse yllättymään yhtä pahasti kun tiedät tämän. Innokkaat valloittajat kannattaa istuttaa niin, etteivät ne pääse kauas. Esimerkiksi minttua kannattaa kasvattaa astioissa suoraan maaperään istuttamisen sijaan.
Osa kasveista menestyy odotettua paremmin ja lähtevät valtaamaan ympäristöään. Tällöin pitää pohtia, mitä tapahtuisi jos laji ottaa vallan. Yleensä useamman lajin yhdistelmä on toimivampi, kuin vaikkapa maahumalan tai pikkutalvion täysin tukahduttama perennapenkki. Meillä maahumala on vaeltanut alkuperäiseltä kasvupaikaltaan tontin joka kolkkaan. Sitä on myös hyvin vaikeaa saada kokonaan pois.
Yksivuotinen lännenhirssi ’Fontaine’ kasvaa meillä vähän turhankin menestyksekkäästi. Itse kylväytyvästä hirssistä on tullut iso riesa leikkopenkeissä.
Joskus rikkaruohosta tuleekin toivottu vieras. Paikalle levinnyt puutarhakasvi alkaakin näyttää hyvältä uudessa kasvupaikassa. Esim. varjoliljat, metsämansikat ja akileijat vaeltavat mielensä mukaan, ja niille on kiva tehdä tilaa. Itsestään syntyneet yhdistelmät luonnonvaraisista ja tuoduista kasveista ovat usein rennomman ja vapaamman näköisiä yhdistelmiä, ja sopivat esimerkiksi metsän ja puutarhan rajalle tai vaikka ojiin ja penkkoihin.
Itsekseen vaeltava laji voi muuttua rikkaruohoksi. Osa on tervetulleita minne vaan, kuten varjoliljat.
Puutarhaelämää, vinkkejä ja inspiraatiota
Tilaa uusimmat kuulumiset suoraa sähköpostiisi
Tilaamalla uutiskirjeemme hyväksyt tietosuojaselosteemme. Voit poistua uutiskirjelistalta koska tahansa.
Lue seuraavaksi:
Miksi osa kasveista on rikkaruohoja? Miksi niiden kitkeminen kannattaa ja onko joitain keinoja niiden hillitsemiseksi? Voiko rikkaruoho olla toivottu?
Kevät on kasvimaan työteliäintä aikaa, mutta satoisan kesän perusta on tärkeää valmistaa jo ennen kasvun alkua. Tätä tärkeää välivaiheetta, lannoitusta, ei saa unohtaa. Kylvöt ja kasvimaan muokkaus onkin hyvä aloittaa niin, että siementen ja välineiden lisäksi myös lannoitteet ja komposti ovat valmiina saatavilla.
Mistä lähdetään etsimään uutta tainta puutarhaan? Mistä löytää parhaat perennat, puuvartiset kasvit ja kesäkukat. Kokosimme yhteen parhaat vinkit uusien taimien löytämiseen.